Moderni ja ''hän, se'' muodossa kulkeva novelli... Se on Sisko.
Tässä novellissa päähenkilönä seikkailee poika nimeltä Pertti. Pertti on elämässään tällä hetkellä hyvin hiljaisen ja mietiskelevän oloinen. Vaikka juuri tällä hetkellä hän saattaa ajatella kaikesta hieman masentavasti, hän kuitenkin jaksaa olla muille ystävällinen ja huolehtia parhaansa mukaan perheestään. Pertillä ei näytä myöskään olevan kiire mihinkään ja hän elää päivä kerrallaan elämän tuomien vaikeuksien takia. Pertistä ei kuitenkaan saa paljoa ulkonäöllisesti irti, mutta vaikuttaa kuitenkin ettei hänellä ole paljoa rahaa vaatteisiin tai ettei hän jaksa turhaan katsella itseään peilistä joka aamu.
Tärkeimpinä sivuhenkilöinä novellissa toimii Pertin sisko, kuka on tällä hetkellä samassa sairaalassa, josta löytyy myös toinen tärkeä päähenkilö eli yksinäinen vanha nainen.
Pertin siskosta ei hirveämmin kerrota novellin aikana, sillä hän vaikuttaa itsekin hieman sulkeutuneelta. Kun ensimmäisen kerran luin, että Pertillä on olemassa sisko sairaalassa, ajattelin ehkä hieman jotain vakavempaa mutta toisaalta taas lievempää. Oman käsitykseni mukaan sanoisin siis, että sisko on tullut hieman nuorempana raskaaksi ja siihen lisäksi on tullut raskauden keskeytys.
Aikaisemmin mainitsemastani yksinäisestä vanhasta naisesta kerrotaan itseasiassa vielä vähemmän suoraan. Hänestä saa kuitenkin päättelemällä jo aika paljon irti. Nainen voi olla hyvin iäkäskin mutta ainakin heikossa kunnossa. Pertille itsellekin selviää, että nainen on ollut jo kauan yksinäinen sairaalassa eikä hänellä ole myöskään jälkikasvua. Vaikka hänellä ei mene hyvin, silti hänkin jaksaa olla ystävällinen muille.
Näiden kaikkien hahmojen lisäksi novellissa tavataan vain pienen verran kahta muuta hahmoa. Toinen on vain yksi työntekijä sairaalasta, joka sattuu auttamaan vanhaa naista yhdessä kohin. Toinen taas on Pertin ja hänen siskonsa äiti, jolla ei nähtävästi mene hyvin masennuksen ja päihteiden käytön vuoksi.
Nyt onkin jo tullut selville, että novellin miljööseen kuuluu sairaala. Se on novellissa hyvin hiljainen ja tietenkin kirkkaita valoja, pitkiä käytäviä ja valkopukuisia sairaalanhoitajia kuhiseva paikka. Toisia paikkoja ovat Pertin koti -mistä saa heti hyvin likaisen, sotkuisen ja masentavan vaikutelman äidin takia- ja kaupunki, jonka läpi Pertti kävelee sairaalalle. Kaupunki on kuin mikä tahansa kaupunki, jossa on hieman parempaa ja hieman surullisemman näköistä aluetta. Pertti kerkeää novellin aikana käydä kaikissa näissä paikoissa valoisan aikaan.
Pienien tietojen avulla voi hieman jo ajatella itse juonesta. Juonessa siis Pertti on hieman yksinäinen, sillä hänen siskonsa asustelee nyt sairaalassa ja äiti vain on missä sattuu olemaan. Juoni etenee koko ajan rauhallista tahtia eteenpäin ja siitä ei helposti osaa eritellä käännekohtaa/käännekohtia. Itse kuitenkin sanoisin, että pienen alun jälkeen ensimmäinen käännekohta on lukijalle on, kun tulee hieman isompi paljastus. Paljastuksena siis siskon keskeytynyt raskaus. Itse ainakin olin tuossa kohtaa novellia eniten hereillä. Myös lopussa on pieni mielenvirkistys, kun novelli loppuu hieman lyhyeen eli vanhan naisen sanoihin ettei hänellä ole lapsenlapsia.
Entäs tämä novelli hieman syvällisemmin ajateltuna? Aihe on täysin Pertin elämä tällä hetkellä. Voisin ajatella, että Pertin joka päivä menee aikalailla samanlaisesti ja yhtän paljon mietiskellen kuin tämäkin. Teema on myös helppo sanoa eli yksinäisyys. Pertti on voinut aivan vasta jäädä yhtäkkiä hyvin yksinäiseksi, sillä ei voi tietää äidinkään masennuksen alun ajankohtaa. Sanomasta taas ajattelisin, että kirjalija haluaa hieman avartaa lukijoiden silmiä elämään. Elämässä ei aina kaikki voi mennä niin kuin haluaisi ja siinä voi tapahtua suuriakin käänteitä pienessä hetkessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti